Israel - ensimmäinen ovi
- Satu-Marianne Piispa
- 6 päivää sitten
- 4 min käytetty lukemiseen
Blogisarja: Yksi palvelupaikka, josta avautui koko maailma
Tässä neliosaisessa sarjassa kerron, kuinka Jumala johdatti minua askel askeleelta "Karitsan Häistä" Israeliin, Pakistaniin ja lopulta myös Living Faithin syntyyn.
Tässä sarjassa:
Osa 1 – Entä kun näky antaa odottaa?
Osa 2 – Israel - ensimmäinen ovi
◻ Osa 3 – Pakistan - toinen ovi
◻ Osa 4 – Jäljet näkyvät vain taaksepäin
Israel - ensimmäinen ovi
Kun valitsin konserttisalien paraatiovien sijaan maakellarin matalan sisäänkäynnin, en tiennyt, mihin olin astumassa. Tiesin vain, että Herra halusi minun menevän siitä sisään.
Karitsan Häät -yhdistyksessä tekemäni työ ei näyttänyt alkuun vievän minua mihinkään. Istuin Suomessa tietokoneeni ääressä ja vastasin eri puolilta maailmaa tulleisiin sähköposteihin.
Minä tiedän sinun tekosi. Olen avannut eteesi oven, jota kukaan ei voi sulkea. Voimasi on kyllä vähäinen, mutta sinä olet noudattanut minun sanaani etkä ole kieltänyt nimeäni. (Ilm. 3:8)
Sitten avautui ensimmäinen ovi. Se vei Israeliin. En vielä silloin tiennyt, ettei Israel ollut määränpää. Se oli ensimmäinen lenkki ketjussa, joka tulisi myöhemmin viemään minut paikkaan, johon en ollut koskaan itse menossa.
Jumalan vastaus
Tulin uskoon 1.10.2003. Siitä lähtien Israel on ollut sydämessäni, ja jokin merkillinen (jonka monet uskovat tunnistavat!) kaipuu tuohon maahan syntyi aivan alkuaikoina. Siitä lähtien myös aika ajoin pyysin, että Isä järjestäisi matkani sinne.
Kauan sain matkaa odotella, mutta kun tuli sen aika, Jumala järjesti kaiken melkein yhdessä hetkessä...
Sitten alkoi tapahtua!
3.9.2025 tein Karitsan Häät -yhdistyksen kutsukorttitilausta. Pohjoismaisten kielten joukkoon livahti.... heprea. Koin vahvaa kehotusta tilata 2 000 hepreankielistä kutsukorttia Karitsan häihin. Mitään edeltävää ajatusta ei siitä ollut, se tuli mieleeni kesken tilaamisen, eikä muuta ajatusta myöskään siinä hetkessä, kuin että "Lehtimajan juhla".
13.9. 2025 Karitsan Häät -yhdistyksen tilaisuudessa oli puhumassa ICEJ:n Suomen toiminnanjohtaja Jani Salokangas. Hän oli aloittamassa puhettaan tapahtumapaikan yläsalissa. Itse istuin ansaitulla kahvitauolla alakerrassa muutaman henkilön kanssa.
Joku otti pöydässä puheeksi Israel-asiat, jolloin aivan ajattelematta sanoin ääneen: "Voisitko Isä lähettää sinne joskus minutkin!" Samassa vieressäni istunut henkilö alkoi järjestää asiaa, aivan välittömästi ja konkreettisesti tarttui puhelimeen! En mene yksityiskohtiin tässä, mutta sattumoisin työnantajani istui minua vastapäätä, ja puoliksi vitsinä, hyvin häkeltyneenä tilanteen saamasta äkkikäänteestä kysyin häneltä "voinko lähteä käymään Jerusalemissa?" Hän vastasi hymyillen: "siitä vaan jos rahoitus järjestyy!"
Myöhään illalla tapahtuman jälkeen olimme jääneet vielä rukoilemaan tiimin kanssa toistemme puolesta. Minun puolestani rukoiltaessa kolme tiimiläistä sai ilmiselvät tiedon sanat. Kaksi heistä ei tiennyt aiemmasta kahvipöytäkeskustelusta mitään. Yksi heistä rukoili: "Kiitos Isä niistä lähetysmatkoista, joille Sinä Satu-Mariannen lähetät. Kiitos, että annat hänelle rohkeuden hoitaa esivalmisteluita noihin matkoihin nähden!" (Rohkeutta todella tarvittiin myöhemmin aivan konkreettisesti.)
Toinen rukoilija näki ikään kuin taivaallisen kylvösiivilän: sen läpi pääsi enää vain Jumalan suunnitelma minun elämääni, ja ylimääräiset "roskat" jäivät siihen siivilään.
Kolmas sanoi: "Sinulle annetaan nyt aivan uudet kengät!"
Kotiin päästyäni tarkistin passin: SE OLI VOIMASSA VUOTEEN 2027! Toisin sanoen puolet välttämättömyydestä oli järjestyksessä. Toinen välttämättömyys oli matkaraha ja sen myötä liput.
Tämä tapahtui siis 13.9., lähtö Israeliin olisi jo 6.10. ja liput varaamatta, joten asialla oli jo hieman kiire...
Taloudellinen ihme
Osa-aikaisena työntekijänä minulla ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta rahoittaa matkasta kuin häviävän pieni osa. Inhimilliseen toivoon nojautumalla se ei todellakaan olisi toteutunut. Kävi kuitenkin jotain, jonka uskon Pyhän Hengen kehottaneen minua tekemään, sillä lopputulos oli ihmeellinen.
En koskaan ennen ollut pyytänyt ihmisiä tukemaan jotain hengellistä pyrkimystäni muutoin kuin rukouksin. Nyt kuitenkin lähetin tietyille henkilöille tekstiviestin, jossa kerroin, että on avautunut mahdollisuus matkustaa Israeliin. Kerroin, että rukousten lisäksi matkaa voi halutessaan tukea myös avustuksin.
"Koko matkaan tarvittava summa oli tullut kokoon 6–7 tunnissa."
Lähetin viestin sunnuntaina aamupäivällä n. klo 11. Viestin lopussa kirjoitin: "Pyydän RUKOUSTA, että jos todella on Isän suunnitelma tämä, niin koko summa on tililläni jo alkuviikosta!"
Tuon viestin lähettämisestä oli kulunut arvioni mukaan noin 7 tuntia kun tulin menneeksi katsomaan tilini saldoa. KOKO SUMMA oli tullut jo reilusti kokoon sunnuntaina alkuillasta!
Israelin matkan merkitys
Jälkikäteen ajatellen on tuntuma, että tuolla matkalla Isä halusi lähinnä toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni päästä käymään "toisessa kotimaassamme". (Toki vein mukanani 8,5 kg niitä aiemmin tilaamiani hepreankielisiä kutsukortteja Karitsan häihin. Toimitin kortit aamujunalla Tel Aviviin erään järjestön Israelin työn johtajalle.)
"Jumala oli järjestänyt minut Israeliin tavalla, joka oli yliluonnollinen ihme. Silti perillä ihmettelin, mitä minä siellä oikeastaan tein."
Voin rehellisesti sanoa, että Israelissa ollessani puolet ajasta ihmettelin, mitä siellä ylipäätään tein. Tuntui kummalliselta olla "vain lomalla". Ajankohta oli lisäksi Lehtimajanjuhlan aikaan syksyllä, jolloin joka paikka oli täynnä turisteja. Yleensä en sellaisista kohteista juuri välitä.
Silloin en kuitenkaan tiennyt yhtään mitään siitä, mikä matkan todellinen tarkoitus oli.
Jumalan avaama ovi ei aina ole määränpää. Joskus se on käytävä seuraavalle ovelle.
Me näemme yhden vaiheen. Jumala näkee yhteydet vaiheiden välillä.
Minulle Israelin matkan todellinen merkitys selvisi vasta puolitoista viikkoa Suomeen paluun jälkeen.
Silloin avautui toinen ovi.
Pakistan.
Blogisarja: Yksi palvelupaikka, josta avautui koko maailma
✓ Osa 1 – Entä kun näky antaa odottaa? ✓ Osa 2 – Israel - ensimmäinen ovi
→ Seuraavaksi: Pakistan - toinen ovi
