Liittouskollinen Jumala

Raamattu puhuu monessa kohtaa "liitosta". Silti sana liitto jää monelle vieraaksi tai ainakin epämääräiseksi. Tähän isoon ja mielenkiintoiseen aiheeseen minut sai innostumaan rakas raamatunopettaja, monen hengellinen isä, pastori Roger Finch.

Tässä kolmiosaisessa blogisarjassa pysähdymme tutkimaan, mitä Raamattu tarkoittaa liitolla. Ensin katsomme, mitä liitto ylipäätään on ja mitä Raamatun keskeiset liitot kertovat Jumalasta. Toisessa osassa syvennymme Jumalan ja Abrahamin väliseen liittoon, se on minusta yksi Vanhan Testamentin kiehtovimmista tapahtumista!

Kolmannessa osassa pohdimme, mitä Jumalan liittouskollisuus merkitsee meille, jotka elämme Kristuksen tuomassa uudessa liitossa.

Toivon, että tämän sarjan myötä sana "liitto" ei jää vain teologiseksi jargoniksi, vaan avaa uuden näkökulman tai syventää näkökulmaasi siihen, millainen Jumala Raamatussa ilmoittaa olevansa. 💙

Mitä liitto oikeastaan tarkoittaa?

Arjessa puhumme lupauksista ja sopimuksista.

Lupaamme ystävälle, että soitamme myöhemmin. Tai allekirjoitamme työsopimuksen tai jonkun muun "sitovan" sopimuksen. Molemmissa on kyse eriasteisesta sitoutumisesta.

Raamatun liitto on kuitenkin syvästi enemmän kuin lupaus tai tavallinen sopimus.

Liitto on pysyvä ja sitova suhde, jossa osapuolet sitoutuvat toisiinsa. Siihen liittyy lupauksia, mutta usein myös velvollisuuksia. Se määrittelee, millainen suhde osapuolten välillä on ja mitä siitä seuraa.

Kun Raamattu kertoo Jumalan tekemistä liitoista, huomio ei kuitenkaan kiinnity ensisijaisesti liiton muotoon, vaan siihen, millainen Jumala liiton tekee, ja mitkä ovat hänen tarkoitusperänsä liiton solmimiseen.

Liitot kertovat Jumalasta, joka sitoutuu. Ne kertovat Jumalasta, joka ottaa vakavasti suhteensa meihin, kansoihin, mutta myös sinuun ja minuun. Jumalasta, joka haluaa rakastaa meitä enemmän kuin mitään muuta.

Jumala tekee aloitteen

Suuret, pelastushistorialliset liitot syntyivät ja syntyvät Jumalan aloitteesta.

Vedenpaisumuksen jälkeen Jumala sanoo Nooalle:

”Katso, minä teen liittoni teidän ja teidän jälkeläistenne kanssa sekä kaikkien mukananne olevien elävien olentojen kanssa, lintujen, karjaeläinten ja kaikkien villieläinten kanssa, kaikkien arkista lähteneiden, niin ihmisten kuin kaikkien maan eläintenkin kanssa. (1. Moos. 9:9-10, RK)

Abram (myöh. Abraham) ei pyydä Jumalaa tekemään liittoa kanssaan. Jumala kutsuu hänet.

Israel ei vapauta itseään Egyptistä eikä ansaitse asemaansa Jumalan kansana. Jumala pelastaa kansan ja tekee sen kanssa liiton.

Profeetta Jeremia ennustaa aikaa, jolloin Jumala itse tekee uuden liiton.

Toki Raamattu kertoo myös sellaisista ihmisen ja Jumalan välisistä liitoista, jotka ovat syntyneet ihmisen aloitteesta. Esimerkiksi Hiskia halusi tehdä liiton Jumalan kanssa, sitä kuvataan 2. Aikakirjassa:

"Minä tahdon nyt sydämestäni tehdä liiton Herran , Israelin Jumalan, kanssa, että hänen vihansa hehku kääntyisi pois meidän päältämme." (2. Aikak. 29:10, RK)

Raamatun suuret liitot

Vaikka Raamatussa puhutaan useista liitoista, ne muodostavat yhdessä yhden suuren kertomuksen Jumalan pelastussuunnitelmasta. Tässä muutamia niistä.

Nooan liitto

(Tästä voit lukea Raamatustasi: 1. Moos. 6:17-18, 1. Moos. 8:20–22 ja 1. Moos. 9:8–17)

Vedenpaisumuksen jälkeen Jumala tekee liiton Nooan, hänen jälkeläistensä ja koko elävän luomakunnan kanssa. Hän lupaa, ettei enää koskaan hävitä koko maata vedenpaisumuksella.

Liiton merkiksi annetaan sateenkaari.

Tämä liitto koskee koko ihmiskuntaa ja koko luomakuntaa.

Abramin (myöh. Abraham) liitto

(Tästä voit lukea Raamatustasi: 1. Moos. 12:1-3 ja 1. Moos. 15)

Jumala kutsuu Abramin (jolle Hän kohdassa 1. Moos. 17:5 antaa nimen Abraham, "kansojen paljouden isä") ja lupaa hänelle jälkeläisiä, maan sekä siunauksen.

Mutta lupaus ei jää vain yhteen mieheen.

Jumala sanoo:

"... sinussa tulevat siunatuiksi kaikki maailman sukukunnat." (1. Moos. 12:3, RK)

Abrahamin kautta Jumala alkaa toteuttaa suunnitelmaa, jonka vaikutukset ulottuvat koko maailmaan. Tähän liittoon palaamme seuraavassa postauksessa huomattavasti tarkemmin.

Liitto Israelin kanssa

(Tästä voit lukea Raamatustasi: 2. Moos. 24)

Egyptistä vapauttamisen jälkeen Jumala tekee Siinain vuorella liiton Israelin kanssa.

Hän kutsuu Israelin omaksi kansakseen ja antaa sille lain.

Tässä liitossa korostuu se, että Jumalan kansaksi kuuluminen näkyy myös tavassa elää.

Liitto ei ole vain etuoikeus.

Se on myös kutsu uskollisuuteen.

Daavidin liitto

(Tästä voit lukea Raamatustasi: Psa. 89:4-5 ja 2. Sam. 7:8-16)

Kuningas Daavidille Jumala antaa lupauksen, että hänen sukunsa kautta tulee hallitsija, jonka valtakunta kestää.

Tämä lupaus alkaa Vanhassa testamentissa suuntautua kohti odotettua Messiasta.

Uusi liitto

Profeetat alkavat puhua uudesta liitosta.

Jeremia kuvaa aikaa, jolloin Jumala kirjoittaa lakinsa ihmisten sydämiin ja antaa synnit anteeksi. Jeesus toteuttaa tämän lupauksen viimeisellä aterialla sanoessaan:

"Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: 'Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.' " (Luuk. 22:20, RK)

Siinä Vanhan testamentin pitkä liittokertomus saavuttaa huippukohtansa.

Mikä näitä liittoja yhdistää?

Vaikka liitot ovat erilaisia, niissä toistuu muutama yhteinen piirre. Ensinnäkin näissä liitoissa Jumala tekee aloitteen. Toiseksi liitto luo suhteen. Kyse ei ole vain yksittäisestä lupauksesta, vaan siitä, että Jumala sitoutuu ihmisiin. Kolmanneksi liittoihin liittyy Jumalan antamia lupauksia. Nämä liitot velvoittavat myös toista osapuolta: ihmistä.

Hyvin tärkeä ja läpi Raamatun kulkeva liittoihin liittyvä teema on myös veri. Raamatun mukaan veressä on "elämä" (New International Version) tai "sielu", kuten suomenkieliset '33/'38 ja Raamattu Kansalle -käännökset sen ilmaisevat.

Jakeessa 3. Moos. 17:11 sanotaan, että veri tuottaa sovituksen. Uhriveri liittyy siis lisäksi syntisen ihmisen ja pyhän Jumalan suhteessa sovitukseen ja syntien anteeksiantamiseen. Siksi veri kertoo liiton vakavuudesta: kyse ei ole kevyestä lupauksesta, vaan elämää ja kuolemaa koskevasta sitoutumisesta.

Veri näkyy eri liitoissa eri tavoin. Nooan liiton yhteydessä Nooa uhraa Jumalalle eläinuhreja heti vedenpaisumuksen jälkeen, ennen kuin Jumala ilmoittaa liitostaan hänen ja kaiken elollisen kanssa (1. Moos. 8:20–9:17).

Abramin liitossa eläimet halkaistaan ja Jumala itse kulkee niiden puolikkaiden välissä (1. Moos. 15:9–18).

Israelin kanssa Siinailla tehdyssä liitossa uhrieläinten veri vihmotaan alttarille ja kansan päälle, ja Mooses sanoo suoraan: “Tämä on sen liiton veri..." (2. Moos. 24:5–8).

Daavidin liiton solmimisen yhteydessä Raamattu ei kuvaa erillistä verirituaalia (2. Sam. 7), mutta veri on näkyvissä muutoin merkittävällä tavalla:

• 1. Aikak. 22:8 (RK) sanoo:

"mutta minulle tuli tämä Herran sana: ’Sinä olet vuodattanut paljon verta ja käynyt suuria sotia. Sinä et saa rakentaa temppeliä minun nimelleni, koska olet vuodattanut maahan paljon verta minun edessäni."

Tuossa kuningas Daavid siis kertoo pojalleen Salomolle, että Jumala on kieltänyt temppelin rakentamisen Daavidilta, joten se jäisi Salomonin tehtäväksi.

• Toinen kokonaisuus, jossa veri tulee erityisen selvästi esiin myös Daavidin liiton kohdalla on – ei enempää eikä vähempää kuin – Jeesus Kristus. Hänhän on Daavidin sukua, "Daavidin Poika". Jeesuksessa siirryimme ihmiskuntana "uuden liiton" aikaan.

  
  

Uudessa liitossa veri on aivan keskeisessä asemassa: Jeesus sanoo maljan olevan "uusi liitto hänen veressään", ja uusi liitto vahvistetaan hänen ristillä vuodattamallaan verellä (Luuk. 22:20; Hepr. 9:15–22).

Liittoihin liittyy lisäksi usein näkyvä merkki, joka muistuttaa liitosta ja tekee sen konkreettiseksi. Nooan liiton merkki on sateenkaari (1. Moos. 9:12–17), Abrahamin liiton merkki ympärileikkaus (1. Moos. 17:11) ja Israelin kanssa tehdyn liiton merkki sapatti (2. Moos. 31:13, 16–17).

Daavidin liiton yhteydessä Raamattu ei nimeä vastaavaa erillistä liiton merkkiä (2. Sam. 7), mutta Uudessa liitossa Jeesus asettaa ehtoollisen, jossa leipä ja malja muistuttavat hänen ruumiistaan ja verestään sekä hänen tekemästään uudesta liitosta (Luuk. 22:19–20).

Lisäksi liitot ulottuvat lähes aina yksittäistä ihmistä pidemmälle. Ne koskevat jälkeläisiä, kansoja ja tulevia sukupolvia. Liitto ei siis ole hetkellinen sopimus.

Se on osa Jumalan pitkää pelastushistoriaa.

Mitä liitot kertovat Jumalasta?

Liitot kertovat paljon siitä, millainen Jumala on.

Vanhassa testamentissa(kin) ihmiset epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen.

Nooan jälkeläiset lankeavat syntiin, Abraham horjuu uskossaan, Israel kapinoi,

Kuninkaat epäonnistuvat ja niin edelleen.

Silti Jumalan suunnitelma ei pääty, vaan Hän pysyy aina uskollisena omalle sanalleen.

Tätä kutsutaan usein Jumalan uskollisuudeksi tai liittouskollisuudeksi.

Jumala ei muuta mieltään hetken mielijohteesta, eikä unohda lupauksiaan.

Hän ei hylkää suunnitelmaansa siksi, että ihmiset osoittautuvat heikoiksi.

Juuri siksi liitto kertoo meille enemmän Jumalasta kuin ihmisestä.

Se kertoo Jumalasta, joka sitoutuu ja joka pitää sanansa.

Jumalasta, joka toimii uskollisesti sukupolvesta toiseen.

Ensi kerralla

Kaikista Raamatun liittokuvauksista yksi on tehnyt minuun aivan erityisen suuren vaikutuksen.

Kyse on Jumalan ja Abramin välisestä liitosta. Siitä saakka kun kuulin tuosta tapahtumasta tarkemman opetuksen, olen nähnyt sen "silmieni edessä" aivan kuin valkokankaalta, niin vaikuttava se on!

Siihen syvennymme sarjan seuraavassa osassa.